Ammattimaistunut bloggaaminen?

Meitsillä alkoi vihdoin hiihtoloma! Tai siis lähiopetukseton viikko mutta onneksi meillä on aika vähän tehtäviä joten kyllä tämä lomana menee. :) Paljon olisi kaikkea kivaa tekemistä jo tiedossa, toivottavasti kerkeän myös hyvin bloggaamaan! Koko helmikuu on koulun osalta ollut ihan kamalaa stressiä mutta nyt on onneksi kaikki tentit ohi.

Tässä aamusella tuli mieleeni eräs mielipidepostauksen tynkänen jonka voisin toteuttaa nyt samantien. Kysymys kuuluukin, onko bloggaaminen enää kannattavaa? Tarkoitan tällä sitä, että bloggaaminen on "ammattimaistunut" jos ymmärrätte mitä tarkoitan. (eikö ollutkin hieno oma keksimä sana?:D) Bloggaamisesta tuli suosittua joskus tuossa 2010-2011 aikoihin. Itse aloitin tammikuussa 2010 ja samalla aloin lukemaan myös muiden blogeja ja harrastus vei minut mennessään. Tässä yhä olen ja taskuun on jäänyt hirveästi postauksia ja kuvia joita on kiva käydä välillä muistelemassa. Olen saanut viiden vuoden ajan seurata bloggaamisen kehittymistä Suomessa, ja onhan se kehittynytkin huimasti.

Silloin kun aloitin, oli bloggaaminen rentoa rustailua ajan kuluksi ja itseä varten. Luin paljon muidenkin blogeja ja oikeastaan kaikki niistä olivat melko amatöörimäisiä (kuten myös omani) huonolaatuisilla kuvillaan ja päiväkirjamaisella tekstillään, joka ei välttämättä ollut ihan kieliopin mukainen monellakaan. Kirjoitin kyllä itse paljon vaate- ja kauneusjuttuja tuolloin ja esittelin ostoksiani. Kuten kaikki muutkin silloin. Lukijoita tuli lisää vaikka blogini ei ollut kovinkaan laadukas (ainakaan nykyisiin blogeihin verrattuna!)

Sitten bloggaaminen alkoi pikkuhiljaa muuttua ja Suomen blogimaailma mennä kohti Ruotsia. Alkoi tulla niitä supersuosittuja blogeja ja 2011-2012 muistan kun lähes jokainen tuntui Ylivieskassakin perustaneen oman blogin. Minusta oli kyllä kivaa kun tuli lisää tuttuja, joiden blogeja lukea. Ja Blogeja oli tuohon aikaan ihan älyttömästi, oli niitä jo silloin vuonna 2010 mutta koen koko homman olleen huipussaan joskus vuonna 2012. Silloin jotkut blogit olivat kasvaneet todella suosituiksi ja seurailinkin paljon näitä yli tuhannen lukijan blogeja. Niitä, joiden kirjoittajista paska lensi keskustelupalstoilta toiselle. Bloggaajista oli tullut julkkiksia!

Kun tarjolla on todella laadukkaita blogeja laadukkaalla tekstillä ja kauniilla kuvilla, kuka enää haluaa lukea niitä päiväkirjamaisia blogeja joita suurin osa blogeista kuitenkin taisi edustaa? No ei kukaan. Silloin asia ei tullut edes mieleeni, mutta nykyään olen alkanut ikävöidä sitä blogien rentoutta ja aitoutta. Sitä aikaa, kun bloggaajat olivat ihan tavallisia ihmisiä, joilla oli vain harrastus - bloggaaminen. Josta on nykyään tullut monelle ammatti ja työ.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että kaikki lukevat vain ammattiblogeja joiden kirjoittajille maksetaan blogin pitämisestä palkkaa. Kaikki haluavat seurata heidän täydelliseltä tuntuvaa elämäänsä ja onhan bloggaajia (ja vloggaajia) nähty jo tv:ssä ja aikakauslehdissä ja ties missä. Heidän elämänsä tuntuu uskomattoman glamourilta superkauniissa kodeissaan ja kalliissa merkkituotteissaan. Chanelia ynnä muuta ovat postausten kuvat täynnä ja huonekalut ovat kallista designiä. Kukapa ei haluaisi seurata noin hienon näköistä elämää? :D Vaikka eihän se niin mene, nämäkin ihmiset ovat ihan tavallisia tallaajia kuten me muutkin, he eivät vain tuo henkilökohtaisuuksia blogeihinsa vaan näyttävät sen mukavan puolen. Ja niin sen kuuluu ollakin, koska ammattiblogin tehtävä on viihdyttää lukijoitaan. Ei kukaan halua kuunnella angstausta postauksesta toiseen.

Harmittaa kun kukaan ei enää uskalla avautua blogeissaan mieltä vaivaavista asioista. Joitain sellaisia blogeja luen ja on ihan hullun piristävää lukea tavallisista murheista. Ei aina sitä elämän hienoutta, koska ei se elämä edes ole sellaista oikeasti. Bloggaajien aitous on kadonnut jonnekin kun lukijoita on niin paljon, ei enää uskalleta kertoa omista asioistaan mitään. Ammattibloggaajat eivät välttämättä voi kertoa edes kaupunginosaansa, jossa asuvat. Hullua tämä nykymeno.

Toisaalta on kivaa kun esimerkiksi ammattimaisia kauneusblogeja on olemassa, niistä saa ihan tosi paljon irti! Mutta kyllähän se on harmittavaa, kun pienten ja suurten blogien väli on kasvanut yhtä suureksi kuin joidenkin maiden rikkaiden ja köyhien ihmisten konsanaan. Suuret blogit juhlivat keskenään ja pienet jäävät jalkoihin kenenkään välittämättä. Välimaaston blogeja ei ole hirveästi. Tai ainakaan itselle ei tule nyt mieleen?

Nykyään on hyvin hankalaa olla perustallaaja joka bloggaa, kun pitäisi olla kaunis ja hyväkroppainen ja ostaa koko ajan uusia ihania tavaroita, ottaa joka päivä asukuvia ulkona laadukkaalla kameralla ja nähdä tunteja vaivaa yhteen postaukseen. Jos ei ole tämäntyyppinen bloggaaja, ketään ei kiinnosta sun tekstit. Lukijakunta on nykyään niin kriittistä valitessaan, mitä haluaa lukea. Niin minäkin olen, huomattavasti kriittisempi kuin ennen. En halua lukea blogeja joissa on kamalan huonolaatuisia kuvia ja huonosti kirjoitettua tekstiä. Olen kunnon kielioppinatsi ja varsinkin huonosti rakennetut lauseet ärsyttävät. Ja ne yhdyssanavirheet! Ja nykyään valitettavan usea valitsee lukemisensa pärstäkertoimen perusteella.

Olen siis miettinyt välillä, kannattaako tämä bloggaamisen jatkaminen enää, kun se ei tunnu samalta kuin ennen. Tuntuu siltä, että tässäkin pitää vain suoriutua. Olen jo viisi vuotta kirjoittanut ja periaatteessa tuntuu siltä, että tässä pitäisi kehittyä ja nousta sinne suosittujen bloggaajien joukkoon, mutta toisaalta ei se edes kiinnosta. Eniten minua kiinnostaa olla vuorovaikutuksessa lukijoiden ja muiden bloggaajien kanssa, kirjoittaa ja valokuvata. Ei minua kiinnosta olla kaikkien tuomittavana ja arvosteltavana keskustelupalstoilla. Tai saada rahaa bloggaamisesta, silloin se ei ainakaan ole enää rento harrastus. Oikeastaan pidän blogistani näin, kunhan vain kirjoittaisin enemmän ja pystyisin näkemään vähän enemmän vaivaa. Nykyään on niin kova kiire koulun parissa että hankalaahan se on.

Onneksi saan kuitenkin kommentteja aikalailla saman verran kuin ennenkin postauksiini, kiitos siis teille! ^^ Vaikka ehdinkin kirjoittaa aika harvoin. Nykyään lukijoita katoaakin enemmän kuin ennen, varmaan juuri sen takia että pitäisi kirjoittaa useammin. Minäkin karsin lukulistaltani ne blogit joihin ei tule postauksia kuin kerran kuussa. Lukuunottamatta tuttujani, heitä seuraan kyllä aina, ja myös niitä joiden postaukset ovat niin hyviä ettei haittaa, vaikka niitä tulisikin kerran kuukaudessa. :D Kaikesta huolimatta bloggaaminen on ihan mun juttu, enkä halua lopettaa. Viiden vuoden blogihistorian jälkeen tuntuisi tyhjältä, jos blogiani ei enää olisi. Kuvaaminenkin tuntuisi ihan turhalta touhulta. Tämä vain on niin iso osa elämääni ja rakas harrastus.

Onko jollain ollut samantyyppisä ajatuksia? Mitä te ajattelette nykyajan bloggaamisesta? Näihin mielipidetyyppisiin postauksiin on kivointa saada kommentteja ja ajatuksia heräämään teillekin! Ja saada vähän keskustelua pystyyn tuonne kommenttiosioon. :) Toivottavasti jaksoit lukea!

Hyvää ystävänpäivää!

Hola! Oli kyllä kiva lopetus taas kouluviikolle kädentaidoissa. Oltiin ulkona ja tehtiin lumilinna ja labyrintti ja lumiveistos. ^^ Olipa kunnon flashbackit lapsuuteen. Välillä sitä on kyllä niin kiitollinen kuitenkin tuosta koulupaikasta ja mahtavista luokkatovereista, vaikka opiskelu onkin aika ajoin rankkaa ja varsinkin nyt on kovat paineet kun on niin paljon tehtäviä. Mutta mitään en vaihtaisi pois, olen onnellinen juuri tässä koulussa!

Meijän lumiheppa Mauno!

Kivaa kun on välillä tällaisiakin päiviä koulussa. :) Sydän oli tosiaan poskessa koska penkkarit! Sydän löytyi eilen myös meidän tiskipöydältä. :3

Nyt on lauantai ja meitsi lähtee matkaamaan kohti Ähtäriä! Siellä olis luvassa tyttöjen iltaa, jee! ^^ Hyvää ystävänpäivää kaikille! Miksihän meinasin kirjoittaa tuohon että "hyvää itsenäisyyspäivää"... Onneksi tajusin vaihtaa ajoissa. :DDDDDD

Viikon tapahtumat ja paino putoaa :--)

Terveppäterve! Tuonne vasemmalle sivupalkkiin laitoin kilojenseurauslistan jota päivitän noin kahden viikon välein. En viitsi joka viikko punnita mutta kahden viikon välein kuitenkin niin näkee äkkiä jos jää paino junnaamaan. :) Viikon välein ei hirveästi ehdi tapahtua. Neljä kiloa olen saanut pois, joten kylläpä tuo laihtuminen tuntuu pikkuhiljaa tapahtuvan. Vain hyvällä ruokavaliolla! Kun aika ei tunnu riittävän liikkumiseen, helmikuu on koulun osalta yhtä tuskaa.

 Wohoo! Elikkäs joulukilot ois nyt saatu poies. 8D

Tässä teille vähän ruokakuvia siitä mitä eniten oon tykännyt syödä:

 Kanasalaatti omnom♥

 Hedelmiä menee.

 Tein ihan sairaan hyvää spagettia ja jauhelihakastiketta. En edes huomannut eroa tummassa pastassa, ennenhän olen aina syönyt vaaleaa.

 Dippailulautaset on kivoja ilta- tai välipalalle.

 Neljänviljanpuurosta on tullut suuri ystäväni marjojen ja siemensekoituksen kera. Herkkua! Ruisleipä juustolla mukaan niin voi että♥

 Riisiin laitoin kanaa, tuoreita ananaspaloja ja fetajuustoa. Oli kuivaa joten tein sitten pussikastikkeen mukaan. Ensi kerralla pitää ostaa ruokakermaa niin saa kunnon kanakastikkeen. Fetaa ei myöskään kannattanut laittaa tuonne riisien joukkoon noin, oli jostain syystä tosi voimakkaan makuinen. Suoraan jääkaapista annoksen päälle niin olisi varmaan ollut parempaa, riisiin sekoitettuna ei oikein mennyt. Ensi kerralla viisaampi!

Näitä munakaslättyjä on tullut tehtyä tosi paljon. Aurajuustoa olen laittanut väliin ja vihanneksia, ja käärinyt rullaksi tai tortillaksi. Feta aurajuuston tilalla oli myös tosi hyvää.

Haluaisin tässä päästä myös tekemään kasvissosekeittoa mutten vielä ole saanut aikaiseksi. Melko yksinkertaisia ja nopeita ruokia pitää olla tässä hektisessä elämässä! Smoothieitakaan en ole tehnyt vielä, pitääpä tehdä niitäkin. ^^ Normaalia kotiruokaa siis on tullut syötyä, huonoja hiilihydraatteja ja lisättyä sokeria vältellen! Viime lauantaina olin ollut kuukauden ilman herkkuja, joten sallin itselleni mokkapaloja kun olin käymässä Pekan synttäreillä. Ei sitä nyt vieraana voi kieltäytyä kun on leivottu sitä varten että vieraat saa syödä. ;D Näissä tilanteissa sallin itselleni herkut, tärkeintä on se etten itse ostele mitään niin tulee harvoin herkuteltua.

Viime keskiviikkona oli piraattibileet Leskessä! Opiskelijabileet siis ja tulipa sitä kolme juotua kun torstaina ei ollut koulua. Ja aamulla oli krapula, kolmesta... Juuh. Tuntuu olevan ihan sama juonko sen kolme vai kymmenen niin mulla on aamulla krapula. :----)

 Minä ja Eve!

 Centria-ankka pääsi uimaan. Meillä yhteisöpedagogeilla on tapana tuunata oma tollanen ankka. Minäkin sain vihdoin oman pari viikkoa sitten, pitäisi tuunata se! Olisi jo ideaa. 8)

 Raadeltu naama. Ne on leikkitatuointeja, sai aamulla rapata että sai kaikki pois. 8D

 Aamuyöllä neljän aikaan nukkumaan, Harri antoi paikkansa Evelle kun valvoi vielä itse. :----D

Torstaina käytiin luokkatovereiden kanssa Cameraobscurassa joka oli ihan mielenkiintoinen. Sen jälkeen piti käydä kuvailemassa pitkin Ylivieskaa, se kuuluu koulutehtävään... Perjantaista en edes muista mitä tein, paitsi että kaverini Sonja kävi kylässä. Lauantaina olikin sitten raamattupiirin suunnittelun aika, kävin myös siellä Pekalla ja Meerillä pekkaa onnittelemassa loppuviikonlopun suunnittelin samaa raamattupiiriä. Sunnuntaina olikin se oma piirikertani ja sen jälkeen piti vielä katsoa Luther-elokuva, jälleen yksi koulutehtävä. Eipähän ollut mikään lusimisviikonloppu.

 Harmaat säät on muuten ohi ainakin vähäksi aikaa! Nyt on ollut niin keväistä ja aurinkoista. En kyllä viikonloppuna päässyt lenkille.

 By Sonja.

 Viikonlopun aamukaffet.

Sunnuntai näytti tältä...

Menipäs sillisalaatiksi mutta tältä on minun mennyt viikkoni näyttänyt. En ole ainakaan ainut koulun kimpussa piehtaroiva kun alkaa olla kohta ylioppilaskirjoitukset käynnissä ja abit lukee kovasti. :D Hassua kun omista kirjoituksista on jo kaksi vuotta aikaa... Pakko kyllä sanoa että tämä ammattikorkeakoulutouhu on vielä raskaampaa kuin lukio johon en kyllä oikeastaan edes panostanut. Tähän on nyt pakko panostaa ja onhan tuo motivaatiokin korkeammalla kuin lukiossa. Nyt pitäisi sitten kokkailla, katsoa eiliset salkkarit ja aloittaa lukemaan kirkkohistorian uusintaan. Ja ainiin!

Meitsi on löytänyt Pokemonin maailman. 8D Latasin puhelimeen emulaattorin ja nyt olen niin koukussa että huhhuh. Enkä ole ehtinyt pelata kahteen päivään. ;___;
 Mutta tänään toivon mukaan kerkeän pelata lukemisen jälkeen.... Kellokin on jo yli kuusi, yhyy miksi tätä vapaa-aikaa on niin vähän? >-<

Linkki uuteen blogiin ja ahdistusta koulusta

http://ollinkadentaidot.blogspot.fi/


Tuolta löytyy uusi blogini joka on Käden taidot -opintojakson portfolioni. Meidän pitää kirjoittaa vähän niinkuin päiväkirjaa tuosta opintojaksosta ja sen sai tehdä myös blogimuodossa joten teimpä sitten sellaisen kun se on kuitenkin kovin tuttua hommaa. 8) Askarrellaan ja tehdään muitakin "käden taitoja", ehkä päästään lumilinnaakin väsäämään tässä jos hyvin käy! Toivottavasti. ^^ Että saapi mennä tuonne seurailemaan jos kiinnostaa mitä meidän Käden taidot -opintojaksolla tehdään. :---)

On kyllä niin huimasti koulutehtäviä nyt että huhhuh. Kyllä stressaa. Jäin tänään koulustakin pois kun aamulla oli migreeni ja huono olo, onneksi se talttui tässä päivän mittaan ja nyt aloitinkin suuren koulu-urakan aloittamisen. Meillä on niin paljon kaikkia projektinomaisia tehtäviä, on tutkimusprojektia, raamattupiiriä, jumalanpalvelusraportin tekoa yms. Noita ei siis vain voi kerralla tehdä, vaan pikkuhiljaa. Raamattupiiriä meidän pitää pitää viisi kertaa omassa ryhmässämme ja jokaisesta kerrasta kirjotetaan raportti.

Kaikki loppukevään tähän asti tulleet tehtävät ylhäällä, toivottavasti muistin kaikki. Ja lisäähän varmasti tulee vielä...

Pari kuvaa Instasta:

 Sain laitettua kynsitarrat, varmaan meni tunti noiden kanssa värkkäillessä. Oli niin ärsyttävää saada nuo paikalleen enkä edes saanut niitä siististi. :D Mikähän on kynsitarrojen siististi paikalleen saamisen salaisuus...

Noo, tämmöinen pikapostaus nyt, oli pakko tulla tuskaileen koulusta. Kyllä on rankempaa kuin lukiossa joka oli ihan lastenleikkiä, tai no minähän en siellä oikeastaan panostanut. Mutta meillä on lähiopetusta vähennetty jonka takia sitten itsenäisiä tehtäviä on ihan saakelisti ja siinä pitää nähdä huomattavasti enemmän vaivaa kuin tunneilla istuessa. :/