Maaliskuun suosikit

Vaikka mulla onkin ollut hiton raskaat pari viikkoa ja tähän kuukauteen kuuluu äidin lähtö, ajattelin silti yrittää etsiä myös positiivisia asioita. Tekee ihan hyvää! Joten tässäpä tulee tämän kuukauden suosikit. Helmikuun suosikit -postaus täällä.

 Uusi lempisarja löydetty ! Elikkä Desperate housewives eli Täydelliset naiset (ompa muuten harvinaisen paska suomennos taas.) Ihan törkeen hyvä sarja. Empä ois uskonu et löytyy vielä sarja joka olis samalla viivalla Supernaturalin kanssa.

 Mulla on ollut jo pitkään tarkoitus ostaa aurinkopuuteri mut sen osto on vähän venynyt. Päädyin tähän Maybellinen Fit me -aurinkopuuteriin koska sävy on tarpeeksi vaalea ja puuteri on matta. Lähes kaikista aurinkopuutereistä löytyy typerää shimmeriä ja meitsi ei sellasta varjostuksiini halua. Oikein mainio kaveri tämä! Hieman ehkä turhan lämpimän sävyinen (lue: oranssi) mun iholle mut ei se mitään. Varmaan joskus se täydellinen yksilö tulee vastaan mutta nyt näillä mennään.

 Etsinnässä on ollut myös peplum-mallinen paita/toppi ja Cubukselta tämän löysin Kempeleen Zeppelinistä. Hintakaan ei kirpaissut ainakaan mun mielestä, 22,90€ sanoi hintalappu.

Tämä ihanuus on Anskulta ja Epulta saatu koska he ovat hifistelijöitä ja vaihtoivat automaattiseen. ;D Joten tämä pääsi sitten meille asumaan. Ja ihania juomia saa tehtyä! Onhan ne kapselit vähän kalliita mutta kyllä niitä silloin tällöin raaskii ostaa. Ja tätä ollaankin nyt ahkerasti käytetty kun hoksattiin miten toimii!

 Oon saanut myös perinteisen kirjeystävän! Ala-asteella ja joskus seiskalla mulla on viimeksi ollut kirjeystäviä ja mun mielestä se on vaan niin kivaa puuhaa. Harvat nykyään kirjeitä lähettää ja onhan se harmi että nykyään ne viestit tulee kännykkään ja Facebookiin. Ennen oli varmasti mielenkiintoisempaa kun viestit kaukana asuvilta ystäviltä tulivat postissa käsin kirjoitettuina! Kuvassa on ostamiani uusia kirjepapereita, aivan innoissani noita hypistelin Kärkkäisellä ja jäi sinne vielä muutama ihana kirjepaperikko jotka aion vielä ostaa. Ehkä jossain vaiheessa haluan enemmänkin kirjekavereita mutta tällä hetkellä yksi riittää!

 Viime perjantaina repäsin ja leikkasin itelleni uuden tukan. Ihan kunnolla kerrostettu tukka siis tuli! Mullahan on ollu tällanen jo 13-vuotiaasta, aina enemmän tai vähemmän. Nyt oli kasvanut jo niin pitkäksi ettei sitä kerrostetuksi voinut enää sanoa, ja ne kasvaneet kerrokset oli siinä kunnossa että voi hirvitys. Nuo edelleen pitkät "alahiukset" ei kuitenkaan mitenkään surkeassa kunnossa ole, outoa. Joten ylikasvaneet kerrokset sai kyytiä! Jotenkin pakkanen ja blondaus yhdessä sai ne aivan kamalaan kuntoon ja mulla alkoikin olla tukka lopulta siinä kuosissa että pään sivuilla oli vaan semmoset pörröset hamput. Harmi etten ottanu teille kuvaa, se oli hauska näky. :----D Aluksi hirvitti kun tiesin että joudun sen ihanasti kasvaneen tukan lyhentämään mutta lopen nämä uudet hiukset onkin kivemmat. Joten vannon kerroksittain leikattujen hiusten nimeen edelleen. Ja voi tätä hiustenlaiton helppoutta! Eihän tää nyt mitenkään trendikästä tähän maailmanaikaan enää ole mutta so?

 Maaliskuun alussa tehtiin Harrin porukoiden kanssa reissu Tropiclandiaan ja toivottavasti tulis uuttakin kylpyläreissua joskus. Oli niin ihanaa siellä lillua! Ahh♥

 Näinä raskaina aikoina ystävien ja läheisten tuki on ollut korvaamatonta. Yksin en pääsisi ylös, joten kiitos kaikille mun kanssa aikaa viettäneille, lohduttaneille ja kannustaneille. Pus♥

Ajatuksia

Kylläpäs tää kirjottaminen on vaikeaa kun ei tiedä mitä pitäis sanoa! Viikko ja kaksi päivää on äidin lähdöstä aikaa ja voin sanoo et ikävä kalvaa... On ollu niin paha mieli nyt aamulla etten oo vieläkään päässyt lähteen kouluun. Seuraava tunti alkaa 12:40 että toivottavasti jaksaisin mennä. Välillä vaan on niin paha olla. :( Mutta onneksi koulussa on opettajat ymmärtäneet niin hyvin ja sanoneet että teen sen mukaan kuin jaksan.

Meillä on käynyt vieraita kotona ja olinkin koko viime viikon oikeastaan vaan kotona perheen kanssa ja olihan siellä meidän tätikin ja etelästä tuli Olgan kummitäti joka oli äidinkin hyvä ystävä. Hän oli meillä kaksi yötä ja kyllähän se helpotti kun joku hoiti ruoat ja oli muutenkin siinä mukana! Tädin kanssa käytiin äidin papereita läpi ja siinä kesti kauan... Olihan se vähän hassua löytää lappuja 90-luvulta joissa päätettiin mun ja pikkuveljen huoltajuudesta! Ikkää niitä lappuja nähnykään mutta säästettiin nekin vielä kun Osku täyttää 18 vasta kesäkuussa. Seki raukka on nyt ilman laillista huoltajaa kunnes täyttää 18. x___x Mutta oli niin mukaava kun vieraita kävi tuomassa surunvalitteluja, kahviteltiin ja muisteltiin äitiä ja kuulin kaikkia hauskoja juttuja äidin nuoruudesta.

Ylläolevat kuvat on Tk:ssa otettuja kun kävin äitiä moikkaan, äidistäkin mulla on kuvia sairaala-ajalta mutten pysty niitä täällä julkaisemaan. Eikä äiti olis varmasti itsekään halunnu että niitä kuvia tungetaan yhtään mihinkään.

 Äidille laitettiin kynttilä palamaan kotona... :'(

Käytiin myös äitin kuvia läpi elämän varrelta.

 Harrin pikkusisko Laura teki kuvisryhmän kans mulle tämmösen, kiitos♥ Itkuhan siinä pääs kun sain ton!

Mäkin oon saanu paljon kukkia kämpille. Kiitos paljon muistaneille♥

Oli eilen jokseenkin raskasta koulussa. Oon ihmisen biologia -kurssilla ja jotain syöpäsoluista oli puhetta ja heti eka sivu kun kirjan aukasin, oli maksan ja munuaisten toimintaa. No äidillähän se syöpä oli lopulta just niihin elimiin levinnyt... Pienetkin arkiset asiat tuntuu välillä vaikeilta kun kaikesta tulee mieleen äiti. Matikantunnillakin tuntu välillä että alan pillittään. On joskus tullut aiemmin mietittyä, että millasta ois mennä kouluun jos oma äiti joskus kuolee... No nyt oonkin yhtäkkiä siinä tilanteessa. Kouluhan se kaikista vaikein on kun ympärillä pörrää nuoria joista suurimmalla osalla ei ole luultavasti ollut vielä elämässä mitään kamalia juttuja. Voisimpa vielä olla sellanen nuori ja viaton joka ei tiedä pahasta maailmasta, sellaista mullakin oli vielä 16-vuotiaana. Jossain vaiheessa kaikilla ihmisillä tulee vaikeita aikoja ja läheisten menettämistä, mulla ne vaan sattui tulemaan nyt. Joillakin ne saattaa tulla vasta kolmikymppisenä.

Tällä hetkellä tunnen itteni jotenkin erakoksi kaikkien muiden omanikäisten keskellä, kaikilla muilla on äiti mutta mä oon joutunut omani menettämään. Tosi vaikeaa selittää mutta kyllä sitä tuntee itsensä erilaiseksi kun joutuu nyt kasvamaan ison harppauksen henkisesti. Oon ihan eriviivalla kuin suurin osa omanikäisistä. Tuntuu että oisin yhtäkkiä joku nelikymppinen! Aikuisilta ihmisiltä onkin tullut kommenttia että oon vahva ja rohkea tyttö ja joudun kasvamaan nyt ihan hirveesti. Niinku mun pikkuveli ja -siskokin. :( Olga on vasta 12 ja yläastekin vielä edessä... Olgalla on jo nyt kokemusrikkaampi elämä kun monella mun ikäsellä ja se on musta niin väärin. :( Ei kenenkään 12-vuotiaan kuulu menettää äitiään. Ja kipeää käy kun tietää miten älyttömästi äiti olis vielä halunnut elää ja kokea kaikkea ja nähdä lastensa kasvun aikuisiksi. Elämä vaan menee joidenkin kohdalla näin, ihan väärin... Ja vanhat ihmiset sanoo että oisivat he joutaneet lähteä mieluummin kuin 47-vuotias äiti jolla on alaikäisiä lapsia. Kyllä mäkin haluaisin jo 80-vuotiaana varmasti lähteä ja tuntuis se siinä iässä pahalta kun puolta nuoremmat menehtyy syöpään.

En oo ees tajunnut miten isoja juttuja oon viimevuosina käynyt läpi, vasta kuin nyt. 2010 äiti sairastui syöpään, 2011 mummu ja pappa kuoli ja muutin kotoa yksin asumaan, 2012 erosin poikaystävästä jonka kanssa oltiin jopa 2,5 vuotta yhdessä ja 2013 äiti masentui ja joutui psykiatriseen hoitoon Ouluun. Nyt 2014 tammikuussa mun isä erosi 10-vuotisesta suhteesta mun äitipuolen kanssa ja se järkytti aika pahasti... Äitipuoli oli ja on edelleen mulle tosi tärkee ja läheinen. Ja nyt maaliskuussa lähti äiti... Tää loppuvuosi toivottavasti menee paremmissa merkeissä! Pelkään nyt eniten sitä läheisten menettämistä ja auta armias jos saan kuulla että joku sairastuu syöpään niin en kyllä kestä. Toivon että kaikki pysyy terveinä loppuun asti!

Lepää rauhassa Äiti♥

Viikko postaustaukoa, ja tosi raskasta aikaa on ollut. Ylivieskalaiset lukijat on jo varmasti saaneet mun facebookin kautta tai muuta kautta saaneet tietää meidän perheen surusta. Eilen 18.3. äiti lähti parempaan paikkaan illalla puoli yhdeksän jälkeen.

En oo pitkiin aikoihin kirjoittanut tänne mun äidin syövästä mitään, ehkä joskus 2011. Joten kukaan teistä tuskin on miettinyt asiaa sen enempää koska en oo sitä ikinä hirveämmin esille ottanut. Äiti ei halunnut että siitä puhutaan ja oon kai kunnioittanut sen verran etten ole tännekään mitään kirjoittanut.
Mun on tässä oikeastaan koko ajan pitänyt kirjoittaa miltä musta tuntuu ja että mun elämässä on ollut viime kesästä asti meneillään koulun, kerhon vetämisen, kuoron, lehdenkirjoitushommien ja muiden pikkuduunien kuten lastenammausten lisäksi äidin saattohoito. En kyllä käsitä miten oon edes jaksanut...
Tai en nyt tiedä voiko sitä varsinaiseksi saattohoidoksi sanoa, koska viime vuoden heinäkuu-joulukuu meni niin hyvin ja äiti oli ilonen ja sai olla kotona ja pystyi tekemään vielä kaikkea, joitain fyysisiä rajoitteita oli kyllä koska raskaiden syöpähoitojen jälkeen ei ole kroppa enää entisensä. Tammikuussa asiat alkoi mennä huonommin ja pikkuhiljaa tässä on sitten menty huonommaksi vain. Kunnes eilen äiti pääsi lepoon.

Oon ollut siis viime viikolla paljon Ykan terveuskeskuksessa ja näin jälkeenpäin sitä aina ajattelee että olis pitänyt olla vielä enemmän siellä, vaikka joka päivä kävinkin. Mutta ei se auta, monesti läheisen lähdön jälkeen olo on se, että olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä toisin. Mummun ja papan menetin 2011 lopussa ja heidätkin syöpä vei. Suruaika on siis mulle jo tuttu juttu mutta äidin kuolema on pahin mitä ikinä voi tämän ikäisenä tapahtua. Ei auta voivotella, vaan käydä surua läpi ja jutella äidille taivaaseen. Ja papalle ja mummulle myös, että pitävät äidistä huolen♥

Jossain vaiheessa aion kirjoittaa enemmän näistä menneistä vuosista ja syövästä. Hassua kun oon tiennyt tämän postauksen kirjoittamisen tulevan jossain vaiheessa eteen, viime kesänähän se viimeistään varmistui. Ja tässä sitä nyt ollaan, ja tätä hetkeä oon odottanut ja pelännyt.

Mulla on ollut aivan mahtava tukiverkosto, pelkäsin oikeasti että jään yksin tämän asian kanssa mutta toisin kävi ja nyt nään että musta oikeasti välitetään. Kiitos kaikille ystäville kun ootte olleet mun tukena ja kysyneet vointia. Se riittää että jutellaan Whatsapissa ja kysellään miten menee ja miten jaksaa. Välillä voi muistakin asioista jutella, vaikka tämä tietenki on omassa mielessä päällimmäisenä. Pelkästään tämän asian murehtiminen kyllä masentaa ja pitää ainakin yrittää puhua välillä muustakin ja tehdä jotain piristävää.

 Äiti on nyt turvassa ja kivut ja tuskat on ohi♥ Kiitos kaikille tukijoille, ootte rakkaita!

Haaste part 25

Sain haasteen Jonnalta, kiitos. :) Oon tehnyt tän samaisen haasteen moooonet kerrat mutta aina on eri kysymykset niin sen takia tää pysy aina kivana! Joten täältä pesee jälleen kerran. :--)

Haasteen säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen. 

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 

4. Heidän tulee valita bloggaajia, joilla on alle 200 lukijaa. 

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut. 

6. Ei takaisin haastamista

11 fatkaa minusta

1. Mulla on tosi tosi huono näkö ja koko ajan se myös huononee. Maanantaina kävin tarkastuttamassa ja tuomio oli tämä: oikea silmä -7.00 (ja hajataittoa) ja vasen silmä -7.50. Aika jäätävää! Mun tämänhetkiset silmälasit on kummassakin linssissä -6.50 joten en ihmettele että on ollut pääkipua ja tuntuu ettei näe mitään. Joka vuosi joudun hankkimaan uudet lasit, ainoa hyvä puoli siinä on ettei ehdi kyllästyä silmälaseihin kun saa hankkia aina uudet!

2. En voisi elää ilman piilareita. Vaikka oonkin jo vuodesta 2011 ollut ahkera silmälasien käyttäjä ja tykkään näyttävistä pokista, en voisi mennä baariin tai juhliin lasit päässä. Isot siniset silmäni haluan päästää oikeuksiinsa aina välillä. :D Myös erilaiset silmämeikit pääsee oikeuksiinsa kunnolla vain kun minulla ei ole laseja päässä.

3. ...josta päästäänkin siihen että rakastan meikkausta ja kosmetiikkaa. Ei tullut varmaan kellekään yllätyksenä.

4. En ole todella hyvä oikeastaan missään. Oon kaikessa tosi keskinkertainen. Harmi. :----D

5. Ollaan Harrin kanssa mietitty kissanpennun ottamista keväämmällä/kesällä. Tätä ette ainakaan tienny!

6. Teen pientä duunia koulun ohessa, mm. 4h:lla vedän kerhoa ja oon työpalvelunuorena ja käyn kerran viikossa siivoamassa yhden naisen yksiön. Teen myös lehtijuttuja parin kuukauden välein ja oon lastenammana satunnaisesti. Olen myös leireillä isosena aina kun mahdollista. Sopii mulle nämä extrajutut, kyllästyttäis olla joka ilta jossain kaupankassalla, niin nyt on ainakin erilaisia juttuja!

7. Lapsena mun lempiohjelmia oli mm. Kaukametsän pakolaiset, Pokemon, Digimon, Hui hai hiisi, Tohtori Sykerö ja Muumit. Oikeastaan lopetin lastenohjelmien katsomisen jo 8-vuotiaana...

8. Keikoilla käyminen on parasta viihdettä ja musiikki huumetta. Kuuntelen lähes aina vain kokonaisia levyjä, en yksittäisiä biisejä.

9. Kesäsuunnitelmissa on Qstock!

10. Isona haluan asua omakotitalossa ja pitää lemmikkeinä kissoja ja koiria, jotka saa temmeltää vapaana isolla tontilla.

11. Mulla on jo hyvät suunnitelmat seuraavaksi muutamaksi vuodeksi. Toivottavasti suunnitelmat toteutuu eikä tuu ne kuuluisat parit muuttujat!

Seuraavaksi vastaan minulle annettuihin kysymyksiin:

1. Lempi näyttelijä?
-En osaa vastata tähän... No ainakin Johnny Depp on hitokseen lahjakas kaveri ja tykkään Leonardo Dicapriosta myös. Naisnäyttelijöitä en osaa nimetä, en oo kyllä nähnytkään tarpeeksi leffoja yhdeltä naisnäyttelijältä että osaisin sanoa. Suomalaisista Lauri Tilkanen on ihan törkeen komee!

2. Jos saisit olla mikä tahansa eläin, mikä olisit ja miksi?
-Vastaan tylsästi että kissa... Ne saa löhötä vaan.

3.  Millainen on hyvä ystävä sinun mielestäsi?
-Sellainen, joka tukee toista kun on vaikeaa eikä lähde karkuun. Luotettava ja rehellinen, jonka kanssa voi jakaa kaiken!

4. Unelma kosintatilanne?
-En osaa vastata tähän koska tällä hetkellä kosinta olis mulle hirvee järkytys.. En ehkä edes halua naimisiin ikinä. Joten ei mitään unelmaa olis kosinnassa, ihan sama millainen se olis. xD

5. Jos sinulla olisi vain yksi toive käytössäsi joka toteutuisi, mikä se olisi?
-Toivoisin, että äitini parantuisi syövästään.

6. Maailman parasta ruokaa mitä olet koskaan syönyt?

-Voi ei tää on paha. No tortillat on mun lempiherkku ainakin!

7. Mitä tekisit ensimmäisenä jos voittaisit lotossa?

-Varmaan Harrin kans ulkomaille!

8. Oletko käynyt ulkomailla? Jos olet niin missä?

-Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Kreetalla, Kyproksella, Teneriffalla ja Madeiralla. Voi että näin jälkeenpäin on kiitollinen kun on saanu kokea tähän mennessä noinkin monta ulkomaata.

9. Lempibändi/-artisti?

-Aaapuva. No tässäpä lista ensin suomalaisista: Happoradio, Jenni Vartiainen, Chisu, Haloo Helsinki!, PMMP, Mariska&Pahat Sudet, Anna Puu, Krista Siegfrids. Ulkomaisia: Paramore, Lady Gaga, Studio Killers, Nickelback, 30 Seconds to mars, Zedd, Avicii, Birdy.

10. Idolisi?

-Eijjole! 

11. Mitä muuttaisit luonteessasi ja miksi?

-Oon viimeiseen asti kärsivällinen ihminen ja joskus tuntuu että voisin suuttua vähän helpommin jne. niin mua ei yritettäis käyttää hyväksi.

Melatoniinitabletit = PELASTUS

Tammikuussa mulla oli aivan helvetilliset uniongelmat. Koko päivän väsytti mutta illalla ei siltikään tullut uni. Sain unta yleensä vasta aamuyöllä ja siinähän se oli sitten kivaa seuraavana aamuna nousta. En ymmärrä mikä hitto oli vialla! Aamulla aikaisin nousu muutaman tunnin yöunilla, sitten koko päivä koomausta kunnes vihdoin illalla pääsee nukkumaan - ja bling! Ei väsytä. Meni lopulta hermot kokonaan ja kyllähän väsyneenä kaikki muukin on perseestä. Päätimpäs kokeilla melatoniinitabletteja ja hain Ylivieksan luontaistuotekaupasta paketillisen. Hinta kirpaisi kun oli melkein kakskymppiä mutta voin sanoa että on se sen arvoista!

Myyjä suositteli nappaamaan illalla tunti ennen nukkumaanmenoa kaksi tablettia. Yhdessä tabletissa melatoniinia on 1mg joten syön 2mg lisämelatoniinia joka ilta. Ja voin sanoa että kylläpäs yhtäkkiä alkoi väsyttämään ja sain heti unta kun tyynyyn sain pään!

Mulla on ihan koko pienen elämäni ajan lapsesta asti ollut ongelmia unen saannissa. Lapsenakin leikin sängyssä, pimeässä hiljaa pehmoleluilla parituntia vielä sen jälkeen kun äiti oli pakottanut sänkyyn. Ei mua saanut nukkumaan millään. Onneksi olin lepponen lapsi enkä valvottanut muita vaan tein omia juttuja pimeässä. :---D En uskaltanut edes yölamppua pitää päällä koska valo näkyy oven alta. Jo ala-asteella valvoin ensimmäisiä kertoja aamuun asti lomilla, ihan helppo nakki mulle. Varsinkin silloin kun löysin Harry Potter-kirjat niin eihän sitä päässyt iltaisin nukkumaan millään! ;D

Jotakin mulla tuossa melatoniinintuotannossa on ollut vialla aina kun tuntuu että se erittyy ihan väärään aikaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni jaksan nousta virkeänä aamulla ja se pirteys pysyy koko päivän, ilman että koulussakaan väsyttää. Illalla pari tablettia suuhun ja naps, nukahdan heti.

Kaikilla melatoniinista ei ole apua. Silloin se unettomuus johtuu jostain muusta kuin siitä melatoniinin tuotannosta ja kannattaa ottaa selvää, mikä valvottaa. Jos tunnistat oireet samoiksi kuin mulla niin kannattaa kokeilla, mun elämänlaatuni ainakin parani roimasti!

Iloinen ja mikä tärkeintä - pirteä Olli. :)

Olipas vaikea sijoittaa tämä oikeaan kategoriaan! Ei kuulu kosmetiikkaan eikä kyllä ruokaankaan... Menkööt tuohon Elämä-kategoriaan sitten! :---D

Lumene - Syväkosteuttava kasvo- ja käsivoide

 Sain joululahjaksi Lumenen lahjapakkauksen, joka sisälsi syväkosteuttavan käsivoiteen ja kasvovoiteen. Mulle kommentoitiin että voisin kertoa millaisia nämä on, ja nyt kun on aikaa, ajattelin väsätä pientä tuotearvostelun poikasta.

Arctic Aqua 24h deep moisture hand cream

Ensimmäiseksi täytyy kyllä sanoa, että syväkosteuttaviksi en tätä luonnehtisi. Kyllähän tämä käsirasva asiansa ajaa, mutta paukkupakkasilla saa useammin päivässä käsille laittaa että tuo mitään apua kuiville käsille. Ainakin itselle tulee "syväkosteuttavasta" mieleen kunnon rasva jota ei tarvi kuin kerran päivässä valella ja se on siinä. Tuntuu käsissä siis aikalailla samalta kuin kaikki käsivoiteet, ei mitenkään kosteuttavammalta. Normisettiä sanoisin!
Koostumus on aika paksua mutta hyvinlevittyvää, mikä on plussaa. Pieni määrä riittää. Kuivuukin melko nopeasti, paitsi jos alkaa lotraamaan, kuten minä vahingossa välillä teen. Hyvä perusrasva mutta en ehkä suosittele niille, joilla on erittäin kuiva käsien iho. Varmasti kosteuttavampiakin löytyy! Tuon "syväkosteuttavan" ottaisin nimestä pois.

Arctic Aqua 24h deep moisture face cream

Kasvovoiteesta olen tykännyt enemmän. En ole hirveästi kasvovoiteita käyttänyt, mutta näin talvisin mun pintakuiva ihoni kyllä kosteutusta tarvitsee. Ihoni on sen verran kuiva, etten voi puuteria käyttää ollenkaan. Meikkivoide siis pelkästään ja senkin kanssa meinaa olla talvisin ongelmia. Oriflamen voiteita olen käyttänyt mutta tämä Lumenen on kyllä ollut parempi! Oriflamelta omistan kaksi kasvovoidetta ja ne eivät kosteuta yhtä paljon kuin tämä Lumenen, joten ehkä tässä se syväkosteuttavuus toteutuu.
Hirveästi ei ole mihin verrata, koska en kasvovoiteita ole paljoa käyttänyt ja ne purnukatkin kestää aina niin kauan! Tätä voin silti kuivaihoisille suositella. Mulla toimii erittäin hyvin ja imeytyy nopsaan. Olen käyttänyt myös meikkivoiteen alla kuivimmissa kohdissa. Koostumus on juuri sopivaa, ei liian paksua ollenkaan, eikä kyllä liian vetistäkään. Tykkään ja voisin ostaa uudelleen!

Pakkausten ulkonäöstä en osaa sanoa oikein juuta enkä jaata. Omaan makuun hieman tylsät, mutta kyllähän tuo Lumenelle ja suomalaisuudelle ihan hyvin sopii. Vaikka eihän täällä nyt mitään arktista ihan ole. :D Pidän herkullisen värisistä ja suloisista pakkauksista mutta ei sellainen ehkä Lumenen perusrasvoille sovi, joten kaipa nuo pakkauksetkin on ihan jees. Ei toisaalta omaa huomiota ainakaan kaupassa herättäisi. Ja niistä värikkäistä ja suloisista pakkauksista tulee mieleen ehkä enemmän parin euron halpisrasvat. ;D

Hiihtoloman viettoa!

Hiihtolomaviikonloppu on kyllä menny kivasti. Niinku oikeestaan koko viikko. :----)) Parit muuttujat (joo hieman useemmatki) on ollu mutta ei se mitään! Voitolla meni tämäkin lomaviikko. Eikä mulla ole kuin reipas kuukausi koulua jos oon laskenu kurssit oikein! Joten ei niin hirveesti harmita mennä kouluun, se ois kuitenki viimeset lukiokurssit ja sitten jää sekin koulu taakse muistoihin.

 Yhtenä päivänä jaksoin jopa ruveta simssiä pelaamaan ja pääsinki kivasti eteenpäin. Tuli nimittäin semmonen ongelma viimeksi (tai no aika monta pelikertaa sitten) että mun piti laittaa mun ukkeli ja akkeli oottamaan vauvaa ja mokasin jotenki koska se akkeli kasvoki vanhukseksi ja mää luulin että siitä tulee vasta aikunen. Että joo akka mäkeen ja uutta tilalle äkkiä niin ehtii tulla vauva ja saan jatkettua sukua! Oon jo tosi monta vuotta pelannu simssiä niin että teen yhen perheen ja sitten pelaan vaan sillä ja jossain vaiheessa on jo tosi pitkä sukupuu. :----D Riippuu siitä paljonko jaksan pelata. Menee tosi kausittain tuo mun pelaaminen, moneen kuukauteen en pelaa ollenkaan ja sitten iskee joku pelihimo ja pelaan kaks viikkoa 24/7.

No olipas selittelyt yhestä pelistä. XD Muita simssin pelaajia?

 Ette uskokaan miten paljon oon SYÖNY tällä viikolla. En oo oikeestaan ees kerenny missään vaiheessa tulemaan nälkäseksi kunnolla kun koko ajan jotaki haukkaamassa. Ja se herkkujen määrä.... Oon syöny kolme kakkua ja varmaan 20 vanukasta ja sususuklaita ja donitseja ja tuola ois vielä 4 Mars-jäätelöä pakkasessa. Ai mitkä Halpa-Hallin shokkipäivät ja hullut tarjoukset? Ens viikolla sitten ruotuun tai jotain. Tai musta tulee pullukka.

Ja täykkärien alotus ja nyt oon kattonu 8 jaksoa. Saapa nähä miten ehdin kattoa taas kun koulut jatkuu ja muukin elämä jatkuu...! Hiton hyvä sarja kuitenki ja koukussa ollaan. Nään Susan-hahmossa jotenki niin itteni ku koko ajan pitää mennä sähläämään jotain!

Harrin kans ollaan töllötetty myös Rillit huurussa. Paras!

 Perjantaina lähinkin sitten Leskeen Sannan ja Tiian kanssa. Oli kyllä aika paska meno baarissa tällä kertaa.... :D Miks ees yritän mennä Ylivieskassa baariin ja odotan että on ihan huippuhauskaa? Musakin oli taas niin perseestä että alan itkeen kohta. Suomiräppiäsuomiräppiäsuomiräppiävittyyyh...

 Piti lähtä tämmöisellä söpöllä olkaimettomalla oranssilla mekolla mut eihän se pysyny päällä millään. Ois sielä tullu tissejä esiteltyä vähä enemmänki joten jäi tämä kotia ja päälle vaihtu jotain muuta. Ja loppujen lopuksi mulla oli siellä baarissa koko sen ajan päällä musta pitkä neule koska palelin. :----D Ja oli vielä hirvee vaatekriisi illalla vaikka yleensä mulla ei sellasia ole koskaan!

 Tän näkösenä kotoa lähdin mutta kukaan ei loppujen lopuksi mun asua nähnyt. Hups...

Kavrut! :3

Sunnuntaina lähettiinki sitte Tropiclandiaan Harrin porukoitten kans! Piti mennä jo keskiviikkona mut se peruuntu kun Harrin äiti sairastu. Sitte tuliki vähä niinku yllätyksenä ku reissu siirty sunnuntaille, eka luultiin ettei mennä ollenkaan! Mutta hyvin tuo sunnuntai kyllä kelpas uintireissuksi, ei ollu ollenkaan liikaa väkeä uimassa.

 Ihan hiton hyvää hampparia saa Tropiclandian ravintolasta. Ahh♥

Ja loppumatkan kauniit kuvat...

 Aaahahaha voi että repesin tälle ku sain koneelle.... Vähä väsynyttä porukkaa reissun jälkeen?

 Paluumatkan evästä. Suosittelen noita Frezzan kahveja, ihanaa♥ Pari euroa maksaa kappale joten kallista. Mut saa sitä sillon tällön. ;) Ja Fazerina-jääteö♥ Tuo ja Geisha on kyllä mun lempparijädejä. :----)

Ihana auringonlaskuki oli.

Ja tältä näyttää Ylivieskan keskustassa. Ompa kätevää ku voi ite kuvata ikkunasta eikä tarvi talsia mihinkään. ^^ Kesä tulee♥ :---)

LANIT

Juuh elikkäs meillä oli pienimuotoset lanit maanantaina. Jopa mää osallistuin pelaamiseen. :---D Karita ja Pekka tuli meille ja Pekan kone laitettiin keittiönpöydälle ja Karita valtas sohvan läppäreineen. Ja tietenki ihan jäätävät mätöt haettiin kaupasta.

Karitan kans selvitään hyvin läppäreillä!

 Mun ja Pekan eväät! Ja Harrin on nuo limsapullot. Karitaki jotaki haki itellee sitte illalla ja mää ostin vähä lisää eli minttususuja... :D

 Tosi hyviä nämä Dumle-donitsit. Halpa-Hallin shokkipäivillä tarjouksessa  2 rasiaa kolme euroa. :---)

Käytiin illalla hakeen vähä Kingistä safkaa... Kana-ateria paras ikinä!

Pelailtiin Flat Outia ja mun piti mennä jo kaheltatoista nukkuun koska aamulla oli herätys ysiltä, kun aamulla piti lähtä kuskaamaan äitiä. Muut pelas sitte aamuyöhön asti ja meitsi nukku onnellisena, onneksi mulla on niin hyvät unenlahjat ja nukun ku tukki. ^^

Pekan kans pelattii seuraavana päivänä vielä Wormsit!

Onhan tuo pelaaminen ihan kivaa mut huomas kyllä että kuka on se joka ei pelaa ikinä, ku hävisin melkeen aina. XD Mut on se vaan kivaa ku voi vaan pelata ja syyä epäterveellisesti koko päivän. Seuraavana päivänä olo olikin sen mukanen ja mua jopa närästi vaikkei mua närästä ikinä. Ähky olo koko ajan, joten kyllä se terveellinen ruoka vie voiton.