Viikkoni mun!

Tämä viikko on ollut kyllä ihan tosi kiva. :---)) Paljon kivaa tekemistä! Kävin viikonvaihteessa läpi turhia astioita ja olen jo vähän saanut Facebook-kirppiksellä myytyä. Meidän keittiön kaapit ihan liian täynnä tavaraa jota ei vaan tarvita. Niin siinä käy kun muuttaa omilleen sen jälkeen kun isovanhemmat lähtevät parempaan paikkaan, tottakai sieltä heidän jäämistöstään tungetaan kaikki omilleen muuttavalle nuorelle. Ja Harri kun muutti tänne, tuli mukana myös lasti tavaraa. Myinkin nyt omiani pois hieman sydän verellä, niitä mummun vanhoja juttuja. Mutta luopuminen kuuluu elämään, ja varsinkin materiasta luopuminen pitäisi olla helppo nakki.

Keskiviikkona meillä oli projektipäivä jota olikin jo odotettu. Pidettiin eskareille ja ykkösluokkalaisille tapahtumapäivä. Onnistunut fiilis oli kyllä vaikkei tietenkään heti ekassa projektissa kaikki mennytkään aina ihan putkeen! Mutta tästä on sitten hyvä jatkaa.

 Meitsi oli tiikeri!

 Eve. ^^

Torstai-iltana oli vielä karaoketsembalot Leskessä! Oli ihan jees meininki kyllä, paljon väkeä. Eikä sisäänpääsyäkään, selittää vissiin miksi oli niin paljon porukkaa. ;) Meitsi ei laulanut mitään kun oli niin isot jonot ja olisin sitten panikoinut sen tunnin joka varmaan olisi pitänyt odottaa. Koska en todellakaan laula ihmisten kuullen mutta yritän työstää asiaa. :-----D Tulevalla alallani pitää uskaltaa laulaa. Tai ei välttämättä, nuoriso-ohjaajiakin tarvitaan monenlaisia mutta en halua että aina joku muu joutuu aloittamaan laulun koska en itse kehtaa. Se on kuitenkin vaan laulamista! Kivaa!

Tapahtui muuten Leskessä tosi kiva juttu! Sain tuohon edeltävään meikkipostaukseen anonyymiltä kivan ja pitkän kommentin jota luin puhelimella ja yritin sitten julkaista mutta sormi painoikin vahingossa poista-nappia ja sinne meni koko kommentti. Olin niin saakelin raivona itselleni. :---D Vastailin sitten muiden kommentteihin ja kirjoitin sinne terveiset tälle yhdelle anonyymille jonka kommentin poistin, toivoen että hän sen jossain vaiheessa lukisi! No lesken vessassa sitten tuli eräs tyttö mulle juttelemaan ja kertoi että oli se anonyymi jonka kommentin vahingossa poistin, vähänkö olin häkeltyny! Kerran aiemmin lukija on minulle ilmoittautunut, niinikään baarissa. Oli kyllä tosi kivaa ja helpottavaa myös kun sai ihan "vastata" siihen kommenttiin kasvokkain. ;D Juteltiinkin sitten eyelinereistä ja Rimmeliä kokeilen seuraavaksi! Että terkkuja vaan sulle anonyymi joka et enää ole anonyymi. ;D Mutta hassua se kyllä on kun yhtäkkiä joku ihan tuntematon pölähtää eteen ja kertoo että lukee blogiani. Siinä ihan häkeltyy eikä tiedä mitä sanoa. Onhan sitä aika otettu kun tuntemattomia kiinnostaa lukea mun juttuja. ^^ Jännää tämä bloggaaminen kun ei yhtään voi ikinä tietää ketkä tätä lukevat ja suurin osa on "hiljaisia" lukijoita, jotka eivät blogeihin kommentoi. Voin kyllä suositella kaikille blogin perustamista, varsinkin jos tykkää kuvata ja kirjoittaa.

Seuraava ihana odotuksen täyttyminen tapahtui torstaina. Akustiikassa kävin katsomassa Happoradion konserttisalikeikan tätini kanssa, lokakuussa jo kävin liputkin ostamassa. Ja oli kyllä tosi hieno keikka, sain uusia oivalluksia biiseistä. Uudella levyllä oleva "Kuusi jalkaa kevätjäälle" on sanoituksiltaan ollut mulle täysi mysteeri, olen koko ajan miettinyt mistä laulu kertoo ja keikallahan se vihdoin selvisi. Voi johtua siitä etteivät laulun sanat henkilökohtaisesti kosketa minua ollenkaan tällä hetkellä tässä elämäntilanteessa. Biisissä siis pohditaan lapsen hankintaa. Kyllä tuli niin upea oivalluksen tunne kun yhtäkkiä hoksasikin että joo, tästähän tämä kertoo ihan selvästi. :--D Aki Tykki avasi biisiä vähän ennen sen esitystä. Tosi ovelat sanat kyllä, kun ei siinä missään vaiheessa mainita sanaa "lapsi" tai "vauva". Kuunnelkaapa tekin! Moni muukin biisi kosketti jotenkin ihan eri tavalla livenä. Keikka oli muutenkin ihan erimuotoinen, en ole ennen ollut konserttisalikeikoilla. Siellä istutaan ja itse esitykseen keskittyy paremmin. Normaaleilla keikoilla ja festareilla sitä vaan itse bailaa sielä yleisössä, mieluiten eturivissä eikä tule niin keskityttyä sanoituksien kuunteluun joista ei näissä saa edes kovin hyvin selvää. ;D Akustiikassa kyllä musiikki soi tosi hyvänkuuloisesti. Mutta sehän onkin AKUSTIIKKA. Ja voi että Aki lauloi ihanasti, sieltä sydämestä se laulu tuli. Oliko joku muu tuolla keikalla?

Oli pakko jäädä jonottamaan nimmareita ja yhteiskuvaa. :D Vitsit että nauran tälle kuvalle, ihan mahtava! Paitsi että kuvaaja ei taas tajunnut mistään mitään kun polvien kohdalta leikkaus. Kyllä valokuvausharrastajaa ärsyttää.

Haapasalo on niin ihana, en kestä. Kuolaan sitä joka hitoksen keikalla. Se muuten sanoi "kiva koru" mun huulikorulle. Olis pitänyt näyttää kieltä kun siinäkin on lävistys. Ja vitsit kun ärsytti kun menin ihan ujoksi tuossa tilaisuudessa, mikä hitto siinä on. Sain suusta "terve" ja "kiitos" ja jotain mutinaa, voi Jeesus Kristus. Eihän sitä tarvitse herranjumala ujostella mutta joku siinä on niin ylijännää tavata bändejä ja muusikoita joita kovasti arvostaa. Vaikka erittäin hyvin sen tämän ikäisenä jo ymmärtää että ihmisiä hekin ovat, eivät mitään ylijumalia niinkuin teininä sitä ajattelin idoleidensa olevan. Normaalistihan en ole mikään ujo persoona, tuossa tilanteessa sitä vaan oli ihan lukossa. Pitää skarpata seuraavalla kerralla jos sellainen tulee. Olen ennenkin saanut Happoradiolta nimmarit ja ollut Akin kanssa yhteiskuvassa. On tosi hienoa kun bändit tapaa fanejaan ja jakaa nimmareita. :) Näitä tilaisuuksia ei ole kovin usein kun suurin osa keikoista joilla käyn on baarikeikkoja. Eihän sellaisissa tulisi nimmarinjakotilaisuuksista mitään kun kaikki on ihan kännissä. Akustiikassa oli kyllä tosi mukava jonottaa nimmareita, paikalla oli järkeviä ihmisiä eikä mitään hysteerisiä idiootteja. Ihan tosi suuri kiitos kaikille, kiva että Happoradiolla on fiksuja faneja eikä mitään kiljuvia pikkutyttöjä. Kärsivällisesti minäkin odotin ja itseasiassa annoin muiden mennä ensin kun se jono oli niin kummallinen, olin melkein viimeinen nimmarinsaaja. Mutta eihän tuossa mitään hätää ollut, kaikki halukkaat sai nimikirjoitukset ja yhteiskuvat. Kiitos Happoradiolle! On kyllä varmasti mukava tehdäkin näitä nimmarienjakoja kun fanit osaavat käyttäytyä.

Heti keikan jälkeen hain kotoa valmiiksipakatun laukun ja riensin hakemaan Maria ja ajeltiin Haapajärvelle Saapas-koulutukseen. Siellä en jaksanut ottaa kuvia, oli tosi mukava ja rentouttava viikonloppu! Ja hyvää ruokaa. :3 Miten nyt totun kun ei ole koko ajan ruoka valmiina tiskillä odottamassa että käy lappaamassa lautaselle. Saapasporukan kanssa oli taas mukavaa olla, oli kivat oppitunnitkin, välillä oli rankkojakin asioita läpikäytävänä. Paljon myös pohdittiin omaa itseämme ja sitä mikä sai meidät mukaan Saappaaseen. Piti siinä tosissaan pohtia niitä syitä. Ei kyllä kaduta yhtään mukaanlähteminen, tosi ihania ihmisiä on saanut tavata ja tutustua. :) Ensimmäinen Saapaskoulutusviikonloppu oli syyskuussa Sievissä ja seuraava olisi sitten tammikuussa. Mutta ilmeisesti me ei olla siellä kuin yksi lauantaipäivä, byhyy. :( Nyt sai valita omia päivystysvuoroja ja minä repäisin ja menin uudenvuoden tapahtumapäivystykseen! Ei mulla vielä ole mitään omiakaan suunnitelmia ja olen ryypännyt neljä uuttavuotta putkeen joten olisi kivaa kokeilla välillä jotain IHAN MUUTA. Mielelläni kokeilen uusia juttuja. Ensi juhannuksena menen sitten Kalajoelle päivystämään. Jotkut varmaan miettii miten joku viitsii tuhlata juhlapyhiä muiden auttamiseen mutta kyllähän se antaakin tosi paljon. Ja aika monta uutta vuotta ja juhannusta on vielä edessä, olettaen että elän vanhaksi. :D

Semmosta tällä viikolla! Ensi viikko onkin sitten rauhallisempi, pitänee aloittaa koulujuttuja...