About Pets

Omaan kämppään haluaisin kovasti ja oma ihana pörrönen lemmikki ois gutaa! Mulla oli joskus vitosluokalla gerbiilejä kaks kappaletta, mut pikkuveikka meinas tulla allergiseks ja astma oli uhkana, joten ne oli pakko myydä. Olikohan ne mulla vaan jonku puoli vuotta... Vai yks ja puoli ? Sitä en muista. :-D Eläimistä en oo tainnu puhuakaan joten tää ois ihan uus aihe. Ja tiiän että mulla on lukijoita jotka rakastaa eläimiä. 8) Niinku minäki, en oo vaan niitä pahemmin omistanu. Tässäpä vähän mielipiteitä siitä, millaset lemmikin olis mun mielestä kivoja omaan kämppään. (luultavasti kerrostalo, mut olis kiva päästä johonki kaksioon tai rivitaloon. Voi olla hankalaa koska en saa muuttaa isompaan ku yksiöön joten kerrostalo on varmaa pakko)

Tällasesta saksanpaimenkoirasta Janne-kulta unelmoi, ja totta puhuakseni saksanpaimenkoira on yks munkin suosikkiroduista. Koira, ja varsinkin just tää rotu olis tosi hankala kerrostalossa tai ylipäätään pienessä yksiössä. Saksiksia ei varmaan kannata ottaa myöskään jos ei ennen oo omistanu koiraa, niinku minä ja Janne ei olla. Luulen että joku kultanen noutaja vois olla sopiva alottelijoille, mut koira mikä koira, en aijo sellasta pieneen yksiöön tunkea. Edes sillä koiralla itellään ei olis kivaa olla lukossa semmosessa. Mut joskus ku on omakotitalo (kyllä, semmonen tulee olemaan sitte aikuisiässä) niin otan varmasti koiran, myöhemmin varmasti enemmänkin. 

Kissa olis helpompi pieneen asuntoon, ja jos sattuu olemaan rauhallinen kisumirri, niin sille tuskin kovin paljon tilaa pitää olla. Kissojen kans oon myös ollu aika paljon tekemisissä. Kaverilla on kissoja ja niiden kanssa tuli pienenä leikittyä. Myös mun mummulla ja papalla on ollu yhteensä neljä kissaa (okei, 14 koska yks niistä sai niin verrattoman paljon pentuja jotka sitten annettiin pois). Niistä kissoista kahteen oon saanu tutustua kunnolla. Ne muut kuoli niin äkkiä, etten kerenny tutustua niihin yhtä hyvin. Mut kyllä sen kokemuksesta saa tietää että eläimenkin voi tuntea läpikotaisin samalla tavalla kuin vaikka parhaan kaverin. En oo varma kannattaako edes kissaa ottaa pieneen yksiöön ihan senkään takia, kun se joutuis kuitenkin pitkät päivät olemaan yksin. Kyllähän kissatkin tarvii seuraa. Kissaa tai koiraa en tuu varmasti ottamaan niin kauan kun asun pienessä kämpässä ja mulla on pitkät päivät koulussa. Ei siinä oo järkee kun ne tarvii kuitenki niin paljo seuraa.

Hamsterit on ihania pullukoita karvapalloja! Tällanen ei olis paha, mut jos yksiössä asuu, sen joutuis varmasti viemään joka yö vessaan koska yöeläimet kolistelee yöllä (ainaki gerbiilit, on kokemusta!), Mutta ei se olis iso homma. Tällasta voisin harkitakin. Häkin siivoaminen voi olla tylsää hommaa ja sotkuista myös, mutta ei sen väliä. Kylppärissä hoitaisin senkin homman. Nämä ei tarvi seuraakaan samalla tavalla kun kissat ja koirat, joten sen voi hyvin jättää päiväksi kotiin. Eikä se edes hajota taloa! (Ellei mun hajamielisyys johda siihen että häkin luukku jää auki) Ja on muuten ihana kattoo kun hamsterit pyörii siinä niitten juoksupyörässä. ^^

Tässäpä on niitä gerbiileitä joita mulla on ollu ennenki. Nää on todellakin äänekkäitä yöllä, joten ne menis joka yöksi ehottomasti vessaan. Gerbiileissä on myös se kiva juttu, että jos niitä hankkii niin pitää hankkia kaks, koska ne on laumaeläimiä. Luin näistä tosi paljon joskus 10 vuotiaana ennen ku hankin, mutta enää en pahemmin muista mitään. :D Kokemukset kuitenki muistaa pakostakin. Nää tykkää jyrsiä paikkoja.. Mun tapauksessa ne jyrsi vessapaperirullia ja semmosta puumökkiä jossa ne nukku. Oli hyvä ostos hankkia semmonen. :) Annoin sen loppujen lopuks mun kaverille sen jälkeen kun noi meidän gerbut myytiin, kun sillä oli niitä myös. Se mökki oli kieltämättä mielenkiintosen näkönen kun vein sen. :-D

Mut ei siinä, nää olis tosi hellyttäviä ja mukavia. Eikä hankalia yksiössä. :) Niillä on myös seurana toisensa, joten niitäkään ei tarvi koko ajan vahtia.

Kalat on aina ollu kivoja. Jos en muita lemmikkejä ta niin olis tosi ihana saada semmonen pieni akvaario täyteen miljoonakaloja ja muita pieniä kaloja. Olis aivan fantastista omistaa semmonen jättiakvaario jossa on kultakaloja ja lehtikaloja... Akvaario on myös hieno koriste huoneeseen. Aina ku pelaan simssiä nii mun on pakko laittaa johonki huoneeseen akvaario jos vaan mahtuu :D (joo tämmönen sivuhuomautus hehe) En tiiä kyllä paljonko kalat yleensä maksaa, ostin kyllä mummun ja papan akvaarioon joskus kalan ja se makso jotain 3,90 muistaakseni. Ei kalliita. Ö__Ö Mut toi itse lasiakvaario voi maksaa... Mut en mä isoo ostais niin tuskin maksaa niin paljoo. :) Tollanen olis kieltämättä kiva.

AH KÄÄRMEET♥ Kaverilla (joo, se sama kaveri edellee) oli sen isoveljellä käärme. Ei kyllä oo enää kun se asuu nykyään Sievissä. Mut, heti ku sain pitää sitä niin ihastuin. Ei ne oo limasia eikä pelottavia, ne on ihania♥ Kävin joskus yhen toisen kaverin kans käärmenäyttelyssä ja siellä sai pitää semmosta tosi isoo pythonia (mikä lie) Hartioilla ja voi että miten ihanaa se oli. Olis niin mahtava omistaa joskus semmonen. Ja ku ne vielä kasvaaki niin älyttömästi, ne on ensin semmosia sormen paksusia ja lyhyitä. Sit joskus vuoden päästä ne on semmosia jalan paksusia ja monta metriä pitkiä. Semmonen hartioilla ois kiva kävellä pitkin taloo. Käärmeistä kyllä pitäs hankkii aika paljo tietoo ennen ku semmosen hankkii, ja en varmasti ottais käärmettä yksiöön, paitsi semmonen pienen joka ei kasva. Eihän siellä voi pitää monimetristä käärmettä.. No, toi ainakin ois unelma saada joskus, mut noi myös maksaa ihan älyttömästi.

Näin ku miettii niin ehkä kivoin lemmikki omaan yksiöön olis varmaankin tollanen gerbiili(t) tai hamsteri. Ne olis helpoimpia, ja nuo kalat olis myös kivoja. En mä kuitenkaan montaa ottais ainakaan aluksi, tuskin pieneen kämppään ees mahtuis. Tietenki on myös se, ettei kaikkiin asuntoihin saa ottaa lemmikkiä. Se olis tosi harmi jos semmoseen joudun, valinnan varaa ei nimittäin oikeen oo täällä Ylivieskassa. 

Voi hyvinki olla etten saa kämppää vielä pitkään aikaan. Pitäis hankkia töitäki, hain City Markettiin mut eipä nuo oo soittanu. Huoh tätä elämää.... Kyllä kaikkein mieluiten olis vielä semmonen 9-10 vuotias lapsi. Sillon oli kivointa, ei ollu vielä hankalassa teini-iässä mut pääs silti kodin ulkopuolelleki eikä vanhemmat ollu koko ajan vahtimassa. Muistan vieläki miten hauskaa ja helppoo sillon oli. :) Mut toisaalta, teini-ikä ja aikuistuminen tuo mukanaan omat hupinsa. (hmm ehkä joku ajatteli tän kaksimielisesti, mut myönnän että minä ite on aika pervomielinen enkä voi mitää. :----D)

Käytin aika paljo sulkuja, en tiiä miksi ! Mutta taidan lähtä yöpuulle, heippaa!♥