"Pientä" päivitystä

Päätin tulla päivittelemään. Eilen oli papan hautajaiset ja voin sanoa että rankkaa oli. Itkin pään kipeäksi. Meen huomenna isälle käymään kun on isänpäivä ja ajattelin tehä sille kortin. Sain Olgalta jo kaikenlaista askarteluvärkkiä. Musta tuntuu että haluaisin tehä papallekin ja päällystää sen kontaktimuovilla ja viedä sen haudalle. Ja jouluna vien varmasti hautakiven täyteen kynttilöitä.

Iskä antaa sitten huomenna senkin kuvia hautajaisista mulle muistitikulle, ja teen sitten pientä postausta niistä hautajaisista kun saan enemmän kuvia. Iskä otti aika rankasti ton mun papan kuoleman, vaikkei se siis ollu sen isä, vaan mun äidin isä. Ja sai säikähtää myös eilen kun kuulin että mun isänäiti eli Hilkka-mummu oli joutunu terveyskeskukseen kun sai jonkun kohtauksen. Onneks siinä ei tapahtunu mitään vakavaa, mut säikäytti silti. Ihan niinku ei ois jo tarpeeks tässä kun kaikki sairastaa ja voi huonosti.

Äidinäiti eli toinen mummu on kans nyt ihan sairaan huonossa kunnossa. Sillä on ollu syöpä vuodesta 2008 ja nyt sitten hoidot jouduttiin lopettaan, koska sädetys on niin kovaa myrkkyä eikä mummu enää kestä sitä, joten se vois vaikka kuollaa niihin hoitoihin. Ja tää stressi papan takia ei oo todellakaan auttanu sillä asiaan. Ja sen elämänilo on aika kadoksissa, ja sen syöpä vaan laajenee koko ajan eikä asialle voida enää tehä mitään. Jossain vaiheessa joku elintoiminto lakkaa lopulta toimimasta, ja mummu tulee kuolemaan syöpään. Totuus on se, että sillä on aikaa alle pari kuukautta. Luultavasti se ei nää ens vuotta, luultavasti se ei nää ees joulua. Toiset hautajaiset on tulossa ihan kohta puoliin, ja pitäis vaan jaksaa.

Ihmiselle on aika rankkaa että yks ihminen elämästä lähtee toiselle puolelle, mutta mitä se on sitten kun kahden kuukauden aikana lähtee kaks läheistä ja rakasta ihmistä? Kun toisesta ei oo ehtiny päästä yli, niin toinenkin jo lähtee. Tää joulu tulee olemaan mun elämän rankin ja kauhein, ja ollaan puhuttukin jo tädin kanssa ettei nyt todellakaan saa tulla hirveetä jouluhössötystä. On liikaa asioita muutenki.

Ja ihan niinku mummun ja papan takia ei jo ois tarpeeks surua, niin lisäks mun äidilläkin on syöpä. Ja tällä hetkellä pelkään sitä että se alkaa pahentua sen takia, koska sille tulee stressiä näistä vaikeista asioista, ja stressi ja henkiset vaikeudet vaikuttaa sitten fyysisesti jos ne ei lopu heti vaan jatkuu ja jatkuu. Joten pelkään ihan sairaasti mun äidin puolesta. Se nyt kuitenki on käyny hyvin niissä hoidoissa, niiden takia tietysti siitä tulee tosi tosi väsyny vähäks aikaa, mut muuten se voi kyllä hyvin. Ja äiti on paljon nuorempi kun mummu ja pappa joilla molemmilla oli syöpä. Joka lopulta vie kummatkin ne. Mut äiti kyllä tervehtyy tuosta erittäin todennäkösesti koska sillä on vielä hyvä kunto ja se on nuori, koska yleensä syöpään sairastuu vanhemmat ihmiset. Mut nää stressitekijät mua vaan pelottaa, miten nää tulee vaikuttaan mun äitiin :((

Tässä oli vähän tämmöistä avautumista, musta tuntuu että oli pakko tulla kertomaan näistä asioista tänne, koska kaikki tää vaikuttaa varmaankin aikalailla mun bloggaamiseen, innostus ei oo ollu nyt ihan yhtä korkeella kun ennen, mut sitten ku tää kaikki on ohi niin luulen että innostuskin taas nousee. Mutta tuun silti varmasti bloggaileen ihan hyvin, koska tää piristää ja helpottaa kun saa vaikkapa esitellä niitä ostoksia. Mulla on tosiaan vieläkin kahdet kirpparifarkut joita en oo esitelly, koska ei vaan oo ollu aikaa. Huomenna tai ylihuomenna yritän, nyt ei vaan jaksa! Ja on jo niin pimeääki, päivänvalossa sais parempia kuvia. Maanantaina mulla ei oo koulua, joten sillon ainaki ehtii.

Mutta kiitos taas niille jotka jaksoi lukea, täällä blogin puolella saattaa nimittäin nyt näkyillä vähän tämmöstä angstausta. Kyllä olisin hyvä jos saisin pidettyä tän blogin samanlaisena kuin ennen, kun nyt on niin paljon juttuja. Onneks koeviikko on ohi, kun tänään oli viimenen koe! Ja kyllä, mulla oli lauantaina koe.