Avautumista

Mulla on niin hirvee kriisi meneillään, stressaan ihan hirveesti ja musta tuntuu että mun univelat ei parane tästä yhtään. Saa nähä mitä tapahtuu. Seuraavaksi on tulossa angstia ja mun valitustekstiä joten jos ei kiinnosta mun huolet niin kannattaa jättää välistä.

Ensinnäkin se suurin syy on tietenkin mun papan kuolema. Käytiin nyt mummulla kattomassa sen vointia ja ihan hyvin onneks siellä pärjäili. Mut oli se niin haikeeta olla siellä, kaikki näytti samalta ku ennenki mut silti siellä tuntu aivan erilaiselta ilmapiiri ja kaikki. Ja oli hiljasta ku papan tv ei huutanu olohuoneessa.

Tänään en ollu koulussa. Pääsin eilen ehkä kolmen aikaan vasta nukkumaan ja tänään nukuin hemmetti vieköön kahteen asti. Ja nyt mua rassaa ku tuntuu etten jaksais oikeesti miettiä mitään kouluasioita nyt ja haluaisin toipua tästä jutusta kotona rauhassa, niin enhän mä mitenkään voi, koska oon ollu nyt niin paljo sairaana ja sen takia poissaoloja on aika paljo. Psykologiassa 8 tuntia joten jos lisää tulee niin en pääse kurssia läpi. :) Ja monessa muussaki aineessa on nyt varmaan jo se 6 poissaoloa. Huomenna pitäis esitellä bilsan tunnilla mun parin kanssa eläinsolu, sain äsken tietää että on meijän vuoro huomenna. Ja ylihuomenna on bilsan välikoe. Torstaina on enkun kuuntelukoe. Ja mulla on varmaan nyt sitten iskemässä nenäontelon tulehus koska tunnen painetta nenässä ja on kipiä. Mulla on myös oikeassa jalkapohjassa jotain ollu vikana perjantaista asti, tuntuu niinku siellä ois joku luu menny miten sattuu... Ja jos tuo ei helpota niin joudunko oikeesti johonki röntgeniin vielä kaiken lisäks.

Oon myös stressannu wanhojen tansseja koska mun on koko ajan pitäny tanssia jonku kans mut sitte kaiken maailman syistä kukaan ei oo päässykään mun kans tanssimaan joten mulla ei oo paria. Olisin menny kattelemaan niitä tanssiharjotuksia viime perjantaina mut mulla oli matikan uusinta just sillon. Ja tällä hetkellä ku on niin paljon asioita niin en oikeesti jaksais miettiä jotain hemmetin tanssejakin tähän lisäksi, pitäs hommata puku ja kampaaja-ajat ja kaikki. Ja mun pitäs vielä ottaa muut kiinni ku en oo päässy harjotuksiin! Niin että unohan nuo tanssit kokonaan, antaa olla ku menee niin hemmetin vaikeeks. Ehkä voisin ens vuonna päästä tanssimaan..

Nyt kaikenlisäksi mun silmät tekee tepposia, kirjaimet hyppii ja näkökenttä "tärisee", mä niin tykkään tästä mun olotilasta♥ Pää räjähtää tähän paskaan. Mä en ikinä stressaa mistään mut nyt on pakko sanoa että tässä kriisin keskellä nää kaikki muut huolenaiheet saa mut vielä jossain vaiheessa burn outin partaalle. Pitäis koittaa vaan iloita niistä pienistä asioista mitä aina välillä tulee.. Onneks on ens viikolla syysloma niin saa vaan levätä.

Papan hautajaiset on muuten 11.11 klo 10:00 ja päivä on perjantai. Ei siinä muuta oo paitsi että mulla tietenki just sillon koeviikko, ai että... Jos tuolle päivälle iskee koe niin mun pitää ruveta sitäki siirtämään. Kaiken sen surun keskellä pitäs vielä lukea kokeisiinki?

PS: MULLA ON LÄMPÖÄ KAIKEN TÄMÄN PERSEEN LISÄKS? :D:D:D:D pitäsköhän tää ottaa huumorilla niin pääsisin helpommin yli kaikesta. Nyt tiiän mitä psykologian ope tarkotti viimetunnilla kun sano että monesti kaikki paha tuntuu kasaantuvan just samaan aikaan.